Vaatimukset ovat muuttuneet, mutta hevoset eivät.

Hyvältä hevoselta vaaditaan:

• rauhallista luonnetta ja pitkäjännitteisyyttä
• suorituskykyä ja tuloksia
• hyvää terveyttä ja kestäviä jalkoja
• helppoa käsiteltävyyttä ja oppimiskykyä
• sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin
• hyvää taloudellista rehunkäyttöä
• mahdollisimman vähän sairaspäiviä

 

Jokainen hyväksyy ja ymmärtää ihmisillä mielialan vaihtelut, sairaudet, muuttuneiden elämäntilanteiden aiheuttamat ongelmat sekä henkisen väsymisen ja jännitys- ja pelkotilat, mutta ymmärretäänkö hevosia

Hevoselta, siis eläimeltä, odotetaan ja vaaditaan kuitenkin moitteetonta käytöstä ja rauhallisuutta joka tilanteessa. Halutaan ostaa perheelle tai lapselle rauhallinen hevonen, jolla voidaan turvallisesti harrastaa lajin alkeita, mutta sillä pitäisi kuitenkin voida myös kilpailla – joten sen täytyy pystyä kilpailusuorituksiin ja olla terävä ja energinen tarvittaessa. Samalla tuon perhehevosen on kuitenkin oltava välillä täysin kokemattoman perheenjäsenen käsiteltävissä ja hallittavissa.

Hevonen ei saisi pelätä mitään, eikä osoittaa käytöksellään pienintäkään epävarmuutta. Hevosen tulisi osata lukea omistajan ajatuksia ja yrittää täyttää kaikki odotukset joita sille on asetettu. Hevosen tulisi kohdata kaikki tilanteet rauhallisena ja luottavaisena, myös uudet koneet ym. ympärillä olevat härvelit, uudet omistajat ja monenlaiset uudet varusteet, uusi talliympäristö, kilpailutilanteet jne.

Hevoset rakastavat rutiineja, joita taas monet hevosen omistajat eivät osaa tarjota. Hevoset eivät pidä yllätyksistä, joita taas niille tunnutaan tarjoavan liikaakin. Hevosen omistajat eivät aina ymmärrä, että nykypäivänä hevosilla voi olla paljon pelkotiloja, elinympäristön muuttumisen sekä elinolosuhteiden nopeiden muutosten vuoksi. Äänet, koneet ja laitteet, ympäröivien ihmisten hektinen käytös sekä omistajien vaihtuvuus saattaa johtaa hevosen käytöksessä reaktioihin, joista voi olla jopa ympäristölle vaaraa. Hevosen reaktio on kuitenkin aivan luonnollinen, jos se vastustelee, pelkää tai jännittää. Useimmiten se kuitenkin johtuu siitä, että hevosten käsittelyssä ei ole enää yhteisiä pelisääntöjä. Hevoset tarvitsevat laumaeläimenä itselleen johtajan, ja tämän johtajan puuttuessa, hevosen käytös saattaa olla arvaamatonta.

Nykytutkimus vahvistaa: Hevonen on tunteva ja älykäs olento

Nykyaikainen etologia ja eläinten kognitiotutkimus ovat tuoneet yhä enemmän valoa hevosten tunne-elämään ja kognitiivisiin kykyihin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hevoset kykenevät tunnistamaan ihmisten tunteita kasvonilmeistä ja äänenpainosta, muistamaan ihmisiä pitkiä aikoja ja jopa reagoimaan heidän aikomuksiinsa. Ne osoittavat sosiaalista älykkyyttä laumassa ja kykenevät oppimaan monimutkaisia tehtäviä.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat myös vahvistaneet, että hevosilla on laaja kirjo perinteisiä tunteita (kuten pelko, ilo, viha) ja mahdollisesti myös monimutkaisempia tunteita. Ne reagoivat stressiin monin eri tavoin, ja krooninen stressi voi vaikuttaa merkittävästi niiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Tämä nykytieto korostaa entisestään, kuinka tärkeää on kohdella hevosia lajityypillisten tarpeiden mukaisesti, ymmärtää niiden tunteita ja tarjota niille elinympäristö, joka minimoi stressiä ja mahdollistaa niiden luontaisten käyttäytymismuotojen toteuttamisen. Sen sijaan, että olettaisimme hevosten olevan pelkkiä suorittajia, meidän tulisi nähdä ne tuntevina ja älykkäinä olentoina, joiden hyvinvointi on meidän vastuullamme.

Ruokinnalla voidaan joko lisätä tai poistaa ongelmia luonnollisella tavalla

Stressi, pelot, tekemisen puute jne. saavat aikaan käytöshäiriöitä, kuten ”kutomista”, puunpuremista, laumasidonnaisuutta, jopa aggressiivista tai vihamielistä käyttäytymistä, jne. Hevosen kanssa voi olla myös talutusvaikeuksia tai rauhattoman hevosen käsitteleminen ja hoitaminen on muuten vaikeaa. Hevonen myös säikähtelee olemattomia ja ryntäilee peloissaan. Hevoset voi olla todella hankalia hallita jännittäessään, tai jopa vaarallisia ympäristölleen arvaamattomuudessaan.

Perinteisillä metsäisillä luonnonlaitumilla ja niityillä hevoset löysivät kasveja joilla hoitivat itse itseään. Suomessakin luonnosta löytyy rauhoittavia kasveja, kuten: Humala, Kamomilla, Nukula, Rohtovirmajuuri eli Valeriaana sekä erilaisia Kuismia luonnonvaraisena. Tunnetuimpia rauhoittavia yrttejä näistä ovat Rohtovirmajuuri (käytetty satoja vuosia ympäri maailmaa) sekä Mäkikuisma, jotka ovat ihmisillä paljon käytettyjä yrttejä ahdistukseen, masennukseen sekä mielialan vaihteluun. Aikoinaan Euroopassa sekä jo Rooman valtakunnan aikana Valeriaanaa käytettiin hevosilla koulutuksessa sekä sodissa lisäämään rohkeutta tulta kohtaan sekä sietämään pyssyjen pauketta.

Näitä luonnon omia rauhoittavia yrttejä, ovat hevoset ennen voineet itse valita oman tarpeen mukaan. Samoin Lehmukset sekä kauranoraat ja Kanervat ovat olleet mieltä tasaavia kasveja. Nykyiset laitumet sekä viljelty ja tehotuotettu heinä ei enää sisällä näitä tärkeitä kasveja tai yrttejä, joilla elimistön hyvinvointia ja henkistä tasapainoa ylläpidetään.

Lisäämällä oikein valittuja kasveja hevosen ruokaan, voidaan vaikuttaa hevosen käytökseen sekä sitä kautta myös ennalta ehkäistä stressin haitallisia vaikutuksia ruuansulatuskanavassa.

Vastaavasti ylenmääräinen energia- eli väkirehun tarjonta ja liian vähäinen liikunta suhteessa ruuan sisältämään energiaan, lisäävät käytösongelmia. Hevosen energiantarve on yksilöllistä, samoin kuin luonne – mikä sopii yhdelle, voi olla toiselle haitaksi.

Opi tunnistamaan stressin merkit ja hevosesi kiittää

Hevosenomistajien on ensiarvoisen tärkeää kehittää taitoa tunnistaa hevosen stressin hienovaraiset ja selkeämmät merkit. Varhainen tunnistaminen mahdollistaa nopeamman reagoinnin ja stressin syyn poistamisen tai lieventämisen, mikä parantaa hevosen hyvinvointia ja voi ehkäistä käytösongelmien kehittymistä.

Yleisiä stressin merkkejä hevosilla voivat olla:

• Käyttäytymisen muutokset: Levottomuus, rauhattomuus, jatkuva liikkuminen karsinassa (kutominen), liiallinen varovaisuus, säikkyminen, aggressiivisuus, apaattisuus, leikkisyyden puute.
• Fyysiset merkit: Tihentynyt hengitys tai sydämen syke, hikoilu (ilman fyysistä rasitusta), lihasjännitys, puristunut suu, sierainten laajeneminen, silmien valkuaisen näkyminen, toistuva haukottelu (muussa kuin uneliaassa tilanteessa), hampaiden narskuttelu.
• Syömis- ja juomiskäyttäytymisen muutokset: Ruokahalun väheneminen tai lisääntyminen, juomisen väheneminen tai lisääntyminen.
• Ulostaminen ja virtsaaminen: Tavallista tiheämpi ulostaminen (jopa löysä lanta), tiheä virtsaaminen.
• Ilmeet ja eleet: Hevonen voi näyttää jännittyneeltä, sen korvat liikkuvat jatkuvasti, pää on korkealla ja häntä heiluu voimakkaasti tai on puristettu tiukasti ylhäällä reisien välissä.

Miten hevosenomistajat voivat reagoida paremmin:

• Havainnointi: Vietä aikaa hevosen kanssa eri tilanteissa ja opettele tunnistamaan sen normaali käytös ja eleet. Huomaa pienetkin muutokset.
• Ympäristön arviointi: Mieti, mitkä tekijät hevosen ympäristössä tai rutiineissa voisivat aiheuttaa stressiä (esim. muutos tallissa, uusi hevonen laumassa, kuljetus, kovat äänet).
• Stressin syyn poistaminen tai lieventäminen: Jos stressin syy on tunnistettavissa, pyri poistamaan se tai ainakin lieventämään sen vaikutusta. Esimerkiksi totuta hevonen uusiin asioihin asteittain.
• Rutiinit: Tarjoa hevoselle ennustettava päivärutiini ruokinnan, liikunnan ja sosiaalisen kanssakäymisen suhteen.
• Turvallinen ympäristö: Varmista, että hevosen ympäristö on turvallinen ja vapaa vaaroista.
• Rauhallinen käsittely: Käsittele hevosta rauhallisesti ja johdonmukaisesti. Vältä yllättäviä liikkeitä ja kovia ääniä.
• Positiivinen vahvistaminen: Käytä positiivista vahvistamista koulutuksessa ja käsittelyssä.
• Ammattilaisen apu: Jos hevosen stressi on voimakasta tai pitkäaikaista, älä epäröi pyytää apua hevoskäyttäytymiseen erikoistuneelta asiantuntijalta.